Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Itämeren puolella

 

Turun ammattikorkeakoulun Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä osallistui näkyvästi kansainväliseen Itämeren suojeluun keskittyvään seminaariin. Kyseessä oli Itämerihaasteen järjestämä webinaari, jossa esitetiin laajasti Itämerihaasteen verkoston jäsenten toimenpiteitä Itämeren puolesta. Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmältä seminaariin oli kutsuttu kolme esitystä. Esitykset käsittelivät Suomen ekotukiverkostolle kehitettyä ekotukihenkilöiden kemikaalikoulutusta, haitallisten aineiden jäljitystä viemäriverkostossa sekä hulevesijärjestelmien elinkaarihallintaa.

 

Itämerihaaste kutsuu organisaatiot sitoutumaan Itämeren suojeluun

Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien vuonna 2007 aloittama Itämeren suojeluun keskittyvä verkosto, johon ovat tervetulleita kaikenlaiset toimijat. Verkoston jäseniä pyydetään tekemään sitoumus paremman Itämeren puolesta. Turun ammattikorkeakoulu on sitoutunut Turun Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan.  Turun toimenpideohjelma laaditaan yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Toimenpideohjelmassa on viisi toiminnan aaltoa Itämeren hyväksi.

1. Kirkkaat rannikkovedet
2. Hyvinvoiva meriluonto
3. Puhdas ja turvallinen vesiliikenne
4. Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö
5. Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus

Turun ammattikorkeakoulun Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä mukana Itämerihaasteessa

Turun ammattikorkeakoulun Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä osallistui Itämerihaasteen järjestämään kansainväliseen seminaariin kolmella esityksellä. Esitykset käsittelivät Suomen ekotukiverkostolle kehitettyä ekotukihenkilöiden kemikaalikoulutusta, haitallisten aineiden jäljitystä viemäriverkostossa sekä hulevesijärjestelmien elinkaarihallintaa.

Tutkimusryhmän lehtori Hannamaria Yliruusi esitteli esityksessään tutkimusryhmän suunnitteleman ja toteuttaman kemikaalikoulutusmateriaalipaketin, joka on suunnattu Suomen ekotukihenkilöille. Koulutus jakaantuu seuraaviin neljään osa-alueeseen:

1. Johdanto haitallisiin aineisiin
2. Kemikaaliviisas koti
3. Kemikaalit työpaikalla
4. Kemikaaliviisaat julkiset hankinnat

Koulutusmateriaali sisältää muun muassa videoita, infograafeja, sekä linkkejä oppaisiin ja muihin lisämateriaaleihin. Materiaalin hyödyntämiseen ei tarvita pohjatietoa kemikaaleista, joten se sopii perustietopaketiksi kenelle vain kemikaaleista niiden vaikutuksista kiinnostuneille.

Tutkimusryhmän vetäjä Piia Leskinen esitteli alustavia tuloksia SourceTrack –hankkeesta, jossa mukana ovat myös Turun Vesihuolto oy, Turun Seudun Puhdistamo oy ja SYKE. Itämeressä monien pitkään seurattujen ympäristömyrkkyjen (esim. PCB) pitoisuudet ovat laskeneet, mutta huolenaiheeksi on noussut lukuisat uudet kemikaalit, joiden haitallisuudesta on tiedetty vasta vähemmän aikaa. Jätevedenpuhdistamoihin kohdistuu paineita puhdistaa näitäkin kemikaaleja yhä tehokkaammin. Joskus kuitenkin tehokkainta on kohdistaa toimenpiteitä sinne, mistä kemikaalia pääsee viemäriin. SourceTrack –hankkeen tavoitteena on selvittää ja tunnistaa jätevedenpuhdistamolle tulevien haitallisten kemikaalien lähteitä. Alustavien tulosten mukaan osaa kemikaaleista, mm. ftalaatteja esiintyy yhtäläisesti asuin- kuin teollisuusjätevesissäkin, kun taas toisia kemikaaleja näyttää esiintyvän suuremmissa määrin joidenkin teollisuusalueiden jätevesissä. Näytteenotot jatkuvat vielä ja valmiita tuloksia on odotettavissa tämän vuoden syksyllä.

Tutkimusryhmässä suunnittelijana työskentelevä Heidi Vilminko esitteli vuonna 2020 käynnistyneen CleanStormWater hankkeen kehitystyötä, jonka tavoitteena on tuottaa ohjeistuksia ja toimivia käytänteitä hulevesijärjestelmien elinkaaren eri vaiheisiin. CleanStormWater -hankkeen tavoitteena on kehittää hulevesien hallintaa Itämerta ympäröivissä maissa. Hankkeessa on partnereina Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Virosta Viimsin kunta sekä Tallinn University of Technology, Latvian kaupunki ja Ruotsista KTH Royal Institute of Technology.

Hulevesijärjestelmien elinkaarilaadunhallinnan kannalta tärkeimmät vaiheet ovat suunnittelu, kilpailuttaminen, rakentaminen, ylläpito sekä seuranta. Haastattelujen, kirjallisuusselvitysten sekä työpajojen avulla näille eri vaiheille tunnistettu yleisimpiä haasteita sekä parhaita toimintamalleja. Nämä haasteet ja parhaat toimintamallit kerätään ohjeistuksiksi, joiden avulla hulevesien parissa työskentelevät henkilöt kunnissa, konsulttitoimistoissa sekä rakennusyhtiöissä voisivat saavuttaa yhä laadukkaampia ja hulevesirakenteita, niiden koko elinkaaren ajan. Kehitystyö ohjeistuksien sekä hankkeessa toteutettavien pilottikohteiden osalta jatkuu aina vuoden 2022 loppuun asti.