Alustavia tuloksia Rakennekalkki hankkeen piloteilta!
Ensimmäiset tulokset Turun koekentiltä lupaavia
Turun koekentillä Ainolassa ja Urossa tehtiin rakennekalkitukset syys-lokakuun vaihteessa 2020. Ensimmäisten vesinäytteiden tulokset vaikuttavat lupaavilta, sillä kiintoaineksen ja fosforin pitoisuudet ovat olleet pienempiä rakennekalkittujen peltolohkojen valumavesissä. Loppusyksyn suuret sateet saivat kokonaisfosforin pitoisuudet kasvamaan Ainolan rakennekalkitsemattomien lohkojen salaojavesissä hyvin suuriksi. Vaikka fosforin pitoisuudet kasvoivat sateiden myötä myös rakennekalkituilla lohkoilla, sisälsivät niiden valumavedet huomattavasti vähemmän fosforia kuin vertailulohkon salaojavedet.
Kuva 1. Ainolan koekentän salaojavesien kokonaisfosforin pitoisuudet (µg/l)
Kuva 2. Uron koekentän salaojavesien kokonaisfosforin pitoisuudet (µg/l)
Syksyn sateet johtivat korkeisiin fosforipitoisuuksiin myös Uron koekentän pintavalumassa. Uron tulosten kuvasta nähdään miten fosforipitoisuudet pintavalumassa ovat rakennekalkitulla lohkolla pienempiä kuin ilman rakennekalkkia jääneellä vertailulohkolla. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että rakennekalkitus vähentäisi valumavesien fosforikuormitusta ainakin pian käsittelyn jälkeisten sateiden aikana. Vedenlaadunseuranta-aineistoa on kuitenkin vasta vähän, eikä menetelmän pidempiaikaisista vaikutuksista voida vielä näiden tulosten perusteella esittää arvioita. Jatkamme vedenlaadun seurantaa kohteilla ja odotamme innolla lisätuloksia menetelmän toimivuudesta.
Lisätietoja Turun koekenttien tuloksista: Antti Kaseva, etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
Rakennekalkitus näkyy veden laadussa Eurajoella
Eurajoella syksyllä 2020 tehty peltojen rakennekalkitus on kirkastanut savisameaa vettä ja vähentänyt kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin huuhtoumaa. Tarkastelimme kiintoaineen ja hiukkasmaisen fosforin pitoisuutta ojavesissä keväällä ennen rakennekalkitusta ja syksyllä rakennekalkituksen jälkeen. Syksyn tarkastelujakso oli kevättä pidempi ja valunnat suurempia kuin keväällä. Kaaviokuvassa esitetään valuntaan suhteutettu hiukkasmaisen fosforin pitoisuus ojavesissä. Rakennekalkitsemattomilta pelloilta valuvan veden fosforipitoisuus nousi syksyllä yli kaksinkertaiseksi kevääseen verrattuna. Rakennekalkkikäsitellyiltä pelloilta valuvan veden hiukkasmaisen fosforin keskipitoisuus laski syksyn mittausjaksolla kevääseen verrattuna, vaikka valunnat olivat syksyllä kevättä suuremmat. Valuntaa ja pelto-ojien veden laadun seurantaa jatketaan 2021. Ojista kerätään vesinäytteitä ja lisäksi vedenlaatua seurataan jatkuvatoimisella mittauksella 15 min välein.
Kuva 3. Valuntaan suhteutettu hiukkasmaisen fosforin pitoisuus Eurajoen koekentillä (µg/l)
Lisätietoja: Maria Kamari, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rakennekalkituksen vaikutus traktorin polttoaineen kulutukseen
Rakennekalkituksen vaikutus maan rakenteeseen nosti esille tärkeän kysymyksen: pystytäänkö rakennekalkituksella parantamaan maatilan kannattavuutta säästämällä muokkauskustannuksissa? Mikäli maasta tulee rakennekalkituksen myötä helpommin muokattavaa, mahdollistaa se säästöt polttoainekuluissa. Ensimmäinen muokkauskoe tehtiin vuoden 2020 keväällä äestämällä lohko, joka oli saanut rakennekalkkikäsittelyn syksyllä 2019. Pellolla oli 3 eri kalkitustasoa; 0 tn/ha, 8 tn/ha ja 12 tn/ha.
Tulokset näyttävät ensisilmäyksellä melko kummallisilta. Suurimmat vetovastukset ja polttoainekulutukset olivat rakennekalkituilla osilla. Miksi näin? Syy löytyy maan muokkautuvuudesta. Mitä enemmän maata oli kalkittu, sen muokkautuvammaksi se oli muuttunut. Tästä johtuen äkeen syvyydensäätö ei toiminut tarkoituksenmukaisella tavalla, vaan pehmeämmässä kohdassa äes kulki syvemmällä, aiheuttaen suuremman vetovastuksen.
Kuva 4. Ilmakuvalla esitetään äestyksen vetovastustuloksia kiloNewtoneina kalkitustasojen mukaan.
Lisätietoja: Sakari Malmilehto etunimi.sukunimi@sjt.fi,