Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen  

 

Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on yleisin Suomen sisä- ja rannikkovesiä koskeva ongelma. Vesistöjen rehevöitymisen pysäyttämiseksi tarvitaan erilaisissa olosuhteissa toimivia ja tehokkaita vesiensuojelumenetelmiä. Vesistöt tiimin useat vesiensuojelumenetelmien tutkimus- ja kehityshankkeet ovat tuottaneet kaivattua tietoa eri vesiensuojelumenetelmien tehokkuudesta ja toiminnasta sekä luoneet uusia ja tehokkaampia kuormituksen vähentämiskeinoja.  

Tiimin asiantuntijat ovat muun muassa tutkineet ja kehittäneet maatalouden vesiensuojelukosteikkojen toimintaa, fosforin kemiallista saostusta kuormituksen hotspot-kohteissa, salaojavesien puhdistusta biohiilisuodattamolla sekä savipeltojen rakennekalkituksen vaikutusta ravinnekuormitukseen. Lisäksi tiimi on selvittänyt erilaisten vesistökunnostusmenetelmien vaikuttavuutta. Esimerkiksi alusveden ilmastimien toimintaa ja alusveden happitilannetta on seurattu Turun Kakskerranjärvellä.       

 

Fosforin suorasaostus virtavesissä 

Virtaavien pintavesien fosforin kemiallista suorasaostusta on tutkittu pienten maatalousalueen ojavesien käsittelystä aina jokimittakaavan saostuskokeisiin. Fosforin kemiallisen saostuksen toimivuudesta kerättiin tietoa mm. seuraavissa projekteissa: Active Wetlands, Waterchain ja Fosforin saostaminen virtavedestä – pilottihanke Paattistenjoella. Käytännön kenttäkokeet osoittivat, että ferrisulfaatilla toteutetulla fosforin saostuksella pystytään tehokkaasti sitomaan virtavedestä liukoista, leville käyttökelpoista, fosforia. Menetelmän käytössä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota oikeaan annosteluun sekä vastaanottavan vesistön ominaisuuksiin, jotta menetelmästä saadaan paras hyöty ja vältytään mahdollisilta haittavaikutuksilta               

 

Rakennekalkki 

Rakennekalkki on yksi maanparannusaineista, joiden avulla on mahdollista vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesitöihin. Tämän, erityisesti heikon maanrakenteen omaaville savimaille tarkoitetun, menetelmän tehokkuutta on tutkittu Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona – hankkeessa.   

Tämä ympäristöministeriön rahoittama tutkimus toteutettiin kansallisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä. Rakennekalkki -hankkeeseen sisällytettiin niin laboratorio-, peltolohko- kuin valuma-aluemittakaavan tutkimusjärjestelyt luotettavan tutkimustiedon varmistamiseksi. Ensimmäiset tutkimustulokset ovat olleet lupaavia ja kenttäkokeita jatketaan menetelmän pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseksi. 

 

Projektit:

Kuidun ja rakennekalkin vesiensuojeluvaikutukset (2022)

Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona (2019-2021)

Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen (2018-2019)

Waterchain – Pilot Watersheds as a Practical Tool to Reduce the Harmful Inflows into the Baltic Sea (2015-2018)

Aurajoen ravinnesaostus: Jokimittakaavan fosforisaostuksen testaaminen (2015–2016)

 

Julkaisut:

Kaseva A., Laine K., Ajosenpää T., Niemi J., Mononen M. 2020: Biohiili- ja hakesuodattamo salaojavesien käsittelyssä : pilotoinnin tulosraportti 2019.

Kaseva A., Vainio L., Jantunen M., Nurminen H. 2017: Fosforin saostaminen virtavedestä – pilottihanke Paattistenjoella