Tiesitkö, että näissäkin asioissa voi olla haitallisia kemikaaleja? Lue esimerkit sekä vinkit kemikaalialtistuksen vähentämiseksi.
Yllättävissä arjen tuotteissa saattaa piillä haitallinen kemikaalialtistus. Olemme ympäröineet itsemme erilaisilla tuotteilla, jotka koostuvat erilaisista materiaaleista ja kemikaaleista. Eri materiaalit ovat kemikaaliriskitasoltaan erilaisia. Esimerkiksi muoviset- ja muovisekoitetuotteet saattavat sisältää suuria määriä muovinpehmentimiä, joista osa saattaa olla terveydelle haitallisia. Toisaalta tuotteen kemikaaliriski saattaa piillä sen käyttötavassa. Suihkutettu aine saattaa joutua hengitysteihin, kun taas iholta pian poispestävä tuote joutuu nopeasti viemäriin.
Treeni- ja ulkoiluvaatteet
Urheiluvaatteet tyypillisesti tehdään erilaisista muovisekoitteista. The Center for Environmental Health:n tutkimuksen mukaan tunnettujen brändien, kuten Nike, Patagonia ja Adidas, tuotteet saattavat sisältää turvalliseen määrään verrattuna jopa 40-kertaisesti bisfenoli-A:ta, eli BPA:ta,Bisfenoli A:n on todettu olevan hormonihäirikkö. Lisäksi niin kutsuttuja ikuisuuskemikaaleja, eli perfluorattuja alkyyliyhdisteitä eli PFAS-yhdisteitä, hyödynnetään ominaisuuksiensa takia erityisesti kosteutta hylkivissä tekstiileissä ja kengissä. Tämä on hyvin yleistä, sillä turvallisten korvaavien yhdisteiden löytäminen ja käyttöön saaminen on hankalaa ja kallista. Jopa vastuulliseksi määritellyt yritykset myöntävät ongelman. Reilu kauppa™ -sertifioitu Patagonia kertoo kehittäneensä ratkaisua yli 15 vuotta. He lupaavat, että heidän tuotteissaan ei vuoden 2025 tullessa (pl. kahluupuvut) enää käytetä perfluorattuja alkyyliyhdisteitä.
Haitallisten kemikaalien pitoisuuksia tekstiileissä tutkitaan enemmän sekä tarkemmin kuin ennen, ja tutkimusten tulokset voivat tuntua pelottavilta. Ehkäistäksesi altistumista voit suosia tuotteita, joilla on OEKO-TEX Standard 100- tai GOTS-sertifikaatti. Panosta laatuun ja huolla tekstiilituotteesi asianmukaisesti. Kannattaa myös välttää fluoria sisältävien vedenpitävien vaatteiden turhaa käyttöä.
Pöytäliinat ja tabletit
Pöytäliina ja tabletit ovat helppo tapa suojata ruokapöytää ja tuoda väriä ruokailutilaan. Valitse tuotteet kuitenkin harkiten, sillä muovisista ja muovilla päällystetyistä tekstiileistä voi siirtyä
haitallisia kemikaaleja käsien tai suoran kosketuksen kautta ruokaan. Erityisesti PVC:stä valmistetut pöytäliinat ja tabletit voivat sisältää korkeita pitoisuuksia muovinpehmentimiä, kuten ftalaatteja, joista osa on todettu olevan hormonihäiriköitä. Tahroja hylkivät pöytäliinat ja tabletit saattavat sisältää myös PFAS-yhdisteitä. Valitse siis ennemmin vaikka puuvillainen tai pellavainen, pinnoittamaton tuote, joka kestää kulutusta ja korkean lämpötilan pesua.
Kosmetiikka
Moni kuluttaja jo tietää, että tietynlaisissa kosmetiikkatuotteissa saattaa olla mikromuoveja. Tyypillinen esimerkki on kuorintavoide, jonka kuorivan efektin aiheuttaa voiteeseen sekoitetut muoviset mikrohelmet. Mikromuovien vaikutukset elimistöön tunnetaan huonosti, ja haittavaikutukset on usein yhdistetty muovipartikkelien sisältämiin yhdisteisiin. Viimeaikainen eläimillä tehty tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että pelkät mikromuovipartikkelit voivat itsessäänkin häiritä hormonitoimintaa. Lisäksi on havaittu, että muovipartikkelien pintaan voi kerääntyä muita ympäristössä olevia haitallisia yhdisteitä. Ne voivat siis toimia kuljetusalustoina muille haitallisille kemikaaleille.
Euroopan unioni aikoo asteittain kieltää mikromuovin myynnin, ja tämän ansiosta 17. lokakuuta alkaen EU:n alueelle ei ole enää saanut tuoda tuotteita, jotka sisältävät mikrohelmiä tai irtoglitteriä. Jo varastoissa olevat tuotteet saa kuitenkin myydä pois, joten mikrohelmiä ja irtoglitteriä sisältäviä tuotteita voi löytyä vielä kauppojen hyllyiltä.
Pelkkä mikromuovi ei kuitenkaan ole kosmetiikan ainoa vitsaus. Esimerkiksi meikkivoiteiden ja erilaisten pohjustustuotteiden tyypillisesti halutaan kestävän kosteutta ja ihon rasvoittumista. Näitä ominaisuuksia saatetaan tavoitella käyttämällä PFAS-yhdisteitä. EU:n alueella myytävien kosmetiikkatuotteiden sääntely on tiukkaa, mutta nettiostoksia tehdessä kannattaa olla tarkkana! Etenkään piraattientuotteiden tai epäilyttävän halpojen kosmetiikkatuotteiden käyttöä ei kannata edes harkita. Varmin tapa välttyä vahingoilta on tietysti vähentää kosmetiikan käyttöä ja suosia turvalliseksi sertifioituja tuotteita.
Aerosolit ja tuoksut
Diffuusereita ja eteerisiä öljyjä usein markkinoidaan terveysvaikutuksien nojalla. Eteerisistä öljyistä voi höyrystyessä kuitenkin vapautua hengitysilmaan haitallisia VOC-yhdisteitä, joista osa kuuluu syöpäriskiä lisääviin PAH-yhdisteisiin. Ilmanraikastimet, hiuslakat, kuivashampoot ja suihkedeodorantit sisältävät hajusteita ja muita kemikaaleja, jotka joutuvat hengitysilman mukana elimistöön. Ne voivat aiheuttaa silmien tai ihon ärsytystä, päänsärkyä, hengenahdistusta ja allergisoitumista. Vältä aerosolien käyttöä. Huolehdi sisäilman raikkaudesta tuulettamalla ja vaihda suihkedeodorantti turvallisempaan vaihtoehtoon. Hiustenmuotoilutuotteita käyttäessäsi pyri olemaan hengittämättä tuotetta. Kokeile suihkuttaa nopeasti vaikka kylpyhuoneessa, ja siirry sitten muualle kunnes tuotetta ei enää ole ilmassa.
Teksti on julkaistu vuonna 2023 Turun Sanomien Maailmanparantajat -blogissa.
Aihe blogitekstille on saatu Turun ammattikorkeakoulun LIFE ChemBee -hankkeelta. EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE ChemBee -hankkeessa keskitytään arjen haitallisten kemikaalien aiheuttamiin riskeihin ja niiden vähentämiseen. Hankkeen tavoitteena Suomessa on Helsingin kaupungin sekä muiden Suomen ekotukikuntien ekotukihenkilöiden kemikaaliosaamisen kasvattaminen sekä haitallisten kemikaalien vähentäminen työpaikalla. Projektissa tuotetaan ekotukihenkilöille koulutusta ja materiaaleja liittyen haitallisiin kemikaaleihin ja niiden vähentämiseen työpaikalla. Materiaaleihin sekä Kemikaaliviisas työympäristö -työkaluun voit tutustua osoitteessa turkuamk.fi/kemikaalikoulutus.
Kirjoittaja:
Anna Rouhiainen
energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu
Lisätietoja aiheesta:
Hannamaria Yliruusi
Projektipäällikkö, lehtori
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
+358 50 598 5599
Riikka Vainio, FT
Projektisuunnittelija
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
+358 50 324 7120