Opiskelijat suunnittelivat Itämeripäiville haitallisten kemikaalien pisteen – Interaktiivinen vastaanotto yllätti

17.09.2024
Kuulokkeilla sukellettiin pinnan alle kuuntelemaan vedenalaista melua. Esimerkiksi veneen moottorin ääni kaikuu vedenpinnan alapuolella yllättävän kauas ja lisääntynyt laivaliikenne haittaa jo nyt monia Itämeren lajeja. Kuva: Martti Komulainen

Mistä on kyse?

John Nurmisen Säätiön käynnistämää Itämeripäivää juhlitaan joka vuosi elokuun viimeisenä torstaina ympäri Suomea. Itämeri on erittäin saastunut ja erityisesti rehevöityminen uhkaa sen herkkää ekosysteemiä. Itämeripäivän tarkoituksena on innostaa ihmisiä tekemään konkreettisia tekoja ja lupauksia Itämeren hyväksi. Turussa tapahtumaa vietettiin 29.8. useiden toimijoiden tahdittamana.

Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä pystytti myös telttansa tapahtumapaikalle ja tänä vuonna tutkimusryhmän korkeakouluopiskelijat pääsivät suunnittelemaan muun muassa oman kemikaalipisteen Itämeripäiville.

 

Yleisön vastaanotto yllätti positiivisesti

Pöydälle kerättiin erilaisia tuotteita keittiövälineistä hygieniatuotteisiin ja vaatteisiin. Tuotteissa kiinni olevat infolaput kertoivat, millaisia haitallisia kemikaaleja tuotteet saattavat sisältää, niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen ja luontoon. Omaan ja ympäristön kemikaalikuormaan pystyy vaikuttamaan helposti valitsemalla ympäristömerkattu tuote.Yhdistä kemikaali ja väite -heittopiste kannusti testaamaan omaa kemikaalitietämystään. Huomasimme iloksemme, että moni mökkeilijä tuntui tietävän jo entuudestaan paljon kemikaaleista ja Itämeren tilanteesta. Jotkut olivat tutustuneet aiheeseen muiden aiheiden, kuten mehiläishoidon, kautta. Itämeri pelastetaan
Kuva: Martti Komulainen

Tutkimusryhmämme eri teemaiset pisteet suunniteltiin mahdollisimman avoimiksi vuorovaikutukselle. Ihmiset kerääntyivät tutkimaan Aurajoen vedenlaatua tutkim

usveneestä käsin, kun taas toiset uppoutuivat nojatuoliin kuuntelemaan vedenalaista melua. Lapset pääsivät myös osallistumaan omaan merenalaiseen tutkimukseensa pelien ja luovuuden muodossa. Heille pystytettiin nimittäin oma piirtopöytä värityskuville ja sanasokkeloille.

Haitallisten kemikaalien pisteellä yllätti se, miten kiinnostuneita ihmiset olivat kemikaaleista. Monet jäivät mielellään juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Itämeren kemikaalikuormasta. Osa puolestaan jäi pohtimaan yleisesti luonnon kemikalisoitumista ja sitä, miten itse pystyisi päätöksillään vaikuttamaan ja valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita.

Pöydälle kerättiin erilaisia tuotteita keittiövälineistä hygieniatuotteisiin ja vaatteisiin. Tuotteissa kiinni olevat infolaput kertoivat, millaisia haitallisia kemikaaleja tuotteet saattavat sisältää, niiden vaikutuksista ihmisen terveyteen ja luontoon. Omaan ja ympäristön kemikaalikuormaan pystyy vaikuttamaan helposti valitsemalla ympäristömerkattu tuote.

Yhdistä kemikaali ja väite -heittopiste kannusti testaamaan omaa kemikaalitietämystään. Kuvassa pelataan kemikaalipeliä.
Kuva: Martti Komulainen

Yhdistä kemikaali ja väite -heittopiste kannusti testaamaan omaa kemikaalitietämystään.

Huomasimme iloksemme, että moni mökkeilijä tuntui tietävän jo entuudestaan paljon kemikaaleista ja Itämeren tilanteesta. Jotkut olivat tutustuneet aiheeseen muiden aiheiden, kuten mehiläishoidon, kautta.

 

Itämeri pelastetaan yhdessä

Itämeripäivä onnistui monessa mielessä. Saimme herätettyä uusia ajatuksia meremme suojelusta, ja moni havahtuikin pohtimaan omaa panostaan kamppailussa ympäristön kemikalisoitumisen kanssa. Toiset taas lähtivät kiitollisina siitä, että löysivät itselleen uusia tapoja vaikuttaa Itämeren tilanteeseen esimerkiksi valitsemalla tuotteita, jotka ovat merkattu EU-kukalla tai joutsenmerkillä.

Itämeren tilanne on haasteellinen, mutta jokainen pystyy omilla päätöksillään vaikuttamaan sen kehittymiseen. Nimittäin pienetkin pisarat voivat yhdessä muodostaa suuren aallon.

 

Coastrider-tutkimusveneellä päästiin seuraamaan livenä Aurajoen vedenlaatua.Kuva: Martti Komulainen
Coastrider-tutkimusveneellä päästiin seuraamaan livenä Aurajoen vedenlaatua. Kuva: Martti Komulainen

 

Teksti: Ada Potinkara/ Opiskelija-assistentti Vesi- ja Ympäristötekniikan tutkimusryhmässä