Söderlångvikin haukikosteikko – uusi elinympäristö ja oppimispaikka

Söderlångvikin kartanon alueelle rakennettu haukikosteikko on esimerkki siitä, miten luontopohjaiset ratkaisut voivat samanaikaisesti tukea kalakantoja, parantaa ympäristön tilaa ja toimia oppimisen ja tutkimuksen alustana. Puistomaiseen ympäristöön sijoittuva kohde tuo rannikkoekologian näkyväksi kymmenille tuhansille vuosittaisille vierailijoille.

Hanke toteutetaan osana kansainvälistä Interreg Baltic Sea Region -ohjelman Supported by Nature -projektia, jossa kehitetään luontopohjaisia ratkaisuja yhteistyössä Itämeren alueen biosfäärialueiden kanssa. Suomessa mukana on Saaristomeren biosfäärialue.

Kulttuuriympäristöstään tunnettu Söderlångvikin kartano tarjoaa jatkossa kävijöilleen myös konkreettisen näkymän kosteikon elämään. Haukikosteikko toimii kalojen lisääntymisalueena sekä esimerkkinä luontopohjaisesta ratkaisusta ja avaa samalla mahdollisuuksia ympäristökasvatukselle ja merilukutaidon kehittämiselle.

Alueelle rakennettu luontopolku ohjaa kävijöitä tarkastelemaan kosteikkoa erityisesti hauen näkökulmasta ja ymmärtämään sen roolia osana rannikkoekosysteemiä.

Suunnittelusta toteutukseen

Haukikosteikon suunnittelun lähtökohtana olivat Vapaa-ajan kalastajien kalatalousasiantuntijan laatimat piirustukset, joita Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat kehittivät edelleen kohteen erityispiirteet huomioiviksi. Tavoitteena oli yhdistää toimiva elinympäristö ja maisemallinen soveltuvuus kartanon puistoympäristöön.

Ranta-alueelle toteutettiin kiemurteleva, lampimainen kosteikkorakenne, joka yhdistää meren olemassa olevaan lampeen. Rakenteessa hyödynnettiin vaihtelevaa syvyysprofiilia siten, että matalat alueet toimivat hauen kutupaikkoina ja syvemmät kohdat tarjoavat suojaa. Kosteikossa on kolme patokohtaa, joiden avulla vedenkorkeutta ja virtaamaa voidaan säädellä. Tämä hidastaa veden liikettä ja edistää kiintoaineksen laskeutumista, mikä puolestaan parantaa vedenlaatua. Samalla rakenteet on toteutettu siten, että ne mahdollistavat kalojen kulun kutualueille.

Oppimisympäristö käytännössä

Haukikosteikko tarjoaa elinympäristön kosteikkoluonnolle ja toimii samalla aktiivisena oppimisympäristönä. Rakennustöiden edetessä keväällä 2026 alueella vieraili lukiolaisopiskelijoita Kemiönsaarelta (Kimitoöns gymnasium), Paraisten seudulta (Paraisten lukio ja Pargas svenska gymnasium), sekä Turusta (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio).

Opiskelijat osallistuivat kosteikon viimeistelyyn ja pääsivät perehtymään käytännössä kenttätyöhön. Vierailujen aikana tutustuttiin muun muassa hauen lisääntymisen kartoitusmenetelmiin, pohjaeläimistön tutkimiseen sekä lintujen havainnointiin. Samalla opiskelijat kehittivät merilukutaitoaan tarkastelemalla rannikkoekosysteemiä ja sen ilmiöitä paikan päällä.

Osallistava lähestymistapa yhdistää teoriaa ja käytäntöä ja vahvistaa ymmärrystä siitä, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää konkreettisilla toimilla. Alueella kulkee kaikille avoin luontopolku, joka mahdollistaa kosteikkoon ja sen eliöstöön tutustumisen myös vierailijoille.

Monimuotoinen lajisto jo alkuvaiheessa

Vaikka kosteikko on vielä kehitysvaiheessa, alueella on ennestään monipuolinen lajisto, ja kosteikko voi osaltaan edistää sen monimuotoisuutta.

Opiskelijavierailun aikana lajistoa havainnoitiin sekä vanhan lammen että merenrantakaislikon alueella. Vanhan lammen ympäristössä opiskelijat havaitsivat muun muassa haarapääskyjä ja telkkiä, vesimyyrän ja kyykäärmeen sekä sudenkorennon toukkia, hyttysentoukkia ja malluaisia. Kosteikon edustan merenrantaruovikossa havaittiin lisäksi hopeaseppä, aitosudenkorennon toukka, leväkatkarapu, kotiloita (dammsnäckor) sekä vesimittareita ja kivikasassa vaskitsa. Monet opiskelijat näkivät myös sääksen, räyskän ja korpin. Havainnot viittaavat siihen, että alue tarjoaa elinympäristöjä monille eri lajeille.

Toimivuuden seuranta

Kosteikon toimivuutta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan. Turun ammattikorkeakoulu on kartoittanut alueen linnuston ennen kosteikon rakentamista, ja seurantaa tullaan jatkamaan.

Hauen lisääntymisen onnistumista arvioidaan poikaskartoituksilla, joita tehdään ensimmäisen kerran kesäkuussa. Näin saadaan tietoa siitä, kuinka hyvin kosteikko tukee haukikannan vahvistumista.

Kehittyvä ekosysteemi

Tällä hetkellä kosteikko muistuttaa osin vielä lampimaista rakennetta, mutta sen ekologinen kehitys on jo käynnistynyt. Vesikasvillisuus ja rantakasvit leviävät vähitellen, ja alue alkaa ajan myötä muistuttaa luonnonkosteikkoa. Kasvillisuuden alkuvaiheen puuttumista on kompensoitu rakentamalla veteen monimuotoisuussaarekkeita, jotka tarjoavat suojaa eliöstölle, toimivat kiinnittymis- ja kutualustoina, ja lisäävät elinympäristöjen monipuolisuutta. Ratkaisu tukee ekologisen toiminnan käynnistymistä jo ennen kuin luonnollinen kasvillisuus ehtii vakiintua.

Kohde käytännön oppimisympäristönä

Söderlångvikin haukikosteikko osoittaa käytännössä, miten erilaisia tavoitteita – elinympäristöjen kehittämistä, seurantaa ja oppimista – voidaan yhdistää samassa kohteessa. Kartanolla on tulevaisuudessa vastuu kosteikon hoidosta ja alueen kehittämisestä.

Luontopohjaisten ratkaisujen esimerkkikohteiden toteutukset ovat osa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamaa Supported by Nature -hanketta, joka edistää luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa Saaristomeren alueella.

Lisätietoja:

Heli Kanerva-Lehto, Supported by Nature -hanke, projektipäällikkö, yhteystiedot

Noora Haukijärvi, Supported by Nature -hanke, hankesuunnittelja, yhteystiedot