Minä ja Flodis, taistelu ikuisuuskemikaaleja vastaan
Kelluva kosteikko. Kuva: Helinä Lind/ Turku AMK
Opiskelijana kokemus oman alan töistä on mittaamattoman arvokasta. Suoritin viime vuoden kesällä alakohtaisen harjoittelun Turun ammattikorkeakoulun Vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusryhmässä, jossa sain kokemusta niin maastotöistä, viestinnästä kuin tapahtuman järjestämisestäkin. Vähän kuin arpajaisvoittona, kesän päätteeksi minulle tarjottiin opiskelija-assistentin paikkaa alkavassa BalticPFASResolve-hankkeessa.
Tuleva insinöörimme Helinä. Kuva: Helinä Lind/ Turku AMK
Oppitunti ikuisuuskemikaaleista
Ikuisuuskemikaalit, eli PFAS-yhdisteet, olivat minulle entuudestaan tuttu termi lähinnä Teflon-pinnoitteista ja opintojen alkupuolella suoritetusta ympäristöongelmien kurssista. Vuodessa olen oppinut paljon uutta.
PFAS-yhdisteet ovat vertaansa vailla veden, rasvan ja lian hylkimisessä
Paistinpannujen lisäksi niitä käytetään teknisissä vaatteissa, kosmetiikassa, sammutusvaahdoissa ja elintarvikepakkauksissa
Ne ovat levinneet ympäristöön ja kertyneet eliöihin maailmanlaajuisesti
Niiden tiedetään vaikuttavan mm. lisääntymiskykyyn
Vaikka kieltäisimme ne kaikki, työ niiden poistamiseksi jatkuisi vielä pitkään, ja siksi niitä kutsutaan ikuisuuskemikaaleiksi
BalticPFASResolve-hankkeessa kehitetään toimenpiteitä ja työkaluja haitallisten PFAS-yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi. EU-rahoitteisessa työssä on mukana Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy sekä toimijoita Ruotsista, Virosta ja Latviasta.
Tiedustelutehtäviä pilottialueella
pH mittaukset pilottialueella. Kuva Riikka Vainio/ Turku AMK
Tehtäväni keskittyivät alusta alkaen Kuninkojan pilottikohteeseen, jossa tarkoitus on rakentaa erilaisia suodattimia PFAS-yhdisteitä sitomaan ja johtaa kaupunkipurossa virtaava vesi niiden läpi. Lentokentältä tiedettiin pohjaveteen kulkeutuneen sammutusvaahdoista peräisin olevia PFAS-yhdisteitä. Pääsin jo alussa asiantuntijoiden mukaan kohdealueelle tekemään kartoituksia ja pohtimaan heidän kanssaan, mikä olisi sopivin kohta pilotin rakentamiselle. Valittuihin uomiin asensimme paineanturit, jotta saimme tietoa pinnan tason vaihtelusta ja vesimääristä. Näiden anturien huoltaminen ja datan kerääminen niistä rytmittivät arkeani kuukausia. Lisäksi mittasimme uomista virtaamia käsikäyttöisellä mittarilla.
Kelluvat kasvilautat etulinjaan
Itsenäisenä työnä sain toisen opiskelija-assistentin kanssa suunnitella kelluvia kasvilauttoja, jotka sijoitetaan pilottikohteeseen yhdeksi suodatinrakenteeksi. Lauttoihin istutetaan muun muassa sarakasveja, joiden tiedetään sitovan PFAS-yhdisteitä. Lautassa kelluvat kasvit sitovat ikuisuuskemikaaleja ja kasvettuaan ne niitetään ja poltetaan korkeassa lämpötilassa. Näin PFAS-yhdisteet hajoavat.
Talven aikana aloitimme kasvilauttojen suunnittelun ja rakensimme ensimmäisen prototyypin. Suuntaa antavia ohjeita etsimme netistä ja vinkkejä kuulimme viisaammilta. Tarvikkeiden valinta oli pitkä prosessi ja esimerkiksi kaukomailta tuotavaa kookoskuitua halusimme vältellä. Lisäksi muovin kestävyys vaihtelevissa sääoloissa huoletti. Rakennettu prototyyppi sai nimekseen Flodis, ja syntymätodistukseksi listan korjattavia kohtia käytännöllisyyden parantamiseksi.
Alkukesällä kartoitin materiaaleja ja tiedustelin niiden hintoja. Käsittämätöntä, miten suuria eroja viemäriputkien hinnoissa voi olla! Hamppu valikoitui täyteaineeksi hyvän kosteudenpitävyytensä ja kotimaisuutensa vuoksi. Sääolosuhteista yhä huolehtien, päätimme suojata myös viemäriputket hamppuhuovalla.
Kelluvan kasvilautan prototyyppi. Kuva: Helinä Lind/ Turku AMK
Kaikki valmiina asemiin
Heinäkuussa vimmainen rakennuskausi oli jo kuumimmillaan. Toinen proto Flodis 2.0, melkein valmis versio, pääsi uomaan kellumaan. Siirsimme siihen uomassa kasvavia kasveja kuten osmankäämiä ja luhtasaraa. Muutaman viikon kuluttua lautta voi hyvin ja kasvitkin ovat yhä elossa.
Nyt vain talkitsen käsiäni ja teroitan lapiota, sillä tarkoitus olisi alkaa kaivaa pilottia vielä tänä syksynä. Ja Flodikset, nuo kelluvat kasvilautat, odottavat valmiina.
Kelluvan kasvilautan rakentamisvaihe. Kuva: Helinä Lind/ Turku AMK
Helinä, opiskelija-assistentti
Vesien- ja ympäristönsuojelun tutkimusryhmä
BalticPFASResolve (PFAS Source Tracking, Mitigation, and Remediation in the Central Baltic)projektin tavoiteena on vähentää luonnolle ja terveydelle haitallisten PFAS-yhdisteiden, eli per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden, päästöjä Itämereen. Hankkeessa muun muassa jäljitetään päästölähteitä, tehdään luontopohjaisia hulevesipilotteja sekä lisätään tietoisuutta PFAS-sammutusvaahtojen ympäristö- ja terveyshaitoista. Voit tutustua hankkeeseen osoitteessa: www.turkuamk.fi/projekti/balticpfasresolve-pfas-source-tracking-mitigation-and-remediation-in-the-central-baltic/
