Elintarviketeollisuudelle suunnatussa työpajassa etsittiin ratkaisuja vesiteknologian haasteisiin
Foodtech Platform Finland ja Loura-vesiverkosto järjestivät yhteistyössä Ratkaisuja vesiteknologian haasteisiin -työpajan 19.9.2019. Turun AMK:n vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä vastasi tapahtuman järjestelyistä. Työpaja oli keskustelunavaus elintarviketeollisuuden sekä vesiteknologian ja kiertotalouden asiantuntijoiden välillä.
Päivän aikana työryhmissä etsittiin ratkaisuja elintarviketeollisuuden jätevesiin, prosessien optimointiin, riskien hallintaan sekä sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyviin vesiteknologisiin haasteisiin. Tilaisuus päättyi Union of the Baltic Cities, Sustainable Cities commission isännöimään verkostoitumistilaisuuteen.
Tilaisuudessa elintarviketeollisuuden tulevaisuuden uhiksi ja haasteiksi tunnistettiin ilmastonmuutos, puhtaan veden saatavuus sekä veden laatu ja hinta. Vielä ei tiedetä miten ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät säiden ääri-ilmiöt kuten tulvat tai kuivuus tulevat näkymään elintarviketuotannossa. Huolta herättävät myös prosessiveden laatuvaihtelut, veden sisältämät mikromuovit, tulevaisuuden uudet kemialliset haitta-aineet ja resistentit mikrobit sekä niiden vaikutukset tuotantoon ja vesihuoltoon. Jotkin uhista vaikuttavat vielä kaukaisilta, mutta elintarviketeollisuudessa on jo herännyt huoli vesihuollon tulevaisuuden puolesta.
Elintarviketeollisuuden sivu- ja jätevirroissa puolestaan on potentiaalia esimerkiksi biopohjaisiksi tuotteiksi. Myös elintarviketeollisuuden jätevesien lämpösisältö ja ravinnepitoiset prosessivedet olisivat hyödynnettävissä. Valmiille tuotteille asetetut turvallisuus- ja laatukriteerit saattavat kuitenkin muuttua rajoitteiksi kiertotalouden kehitykselle.
Elintarviketeollisuuden yrityksillä on runsaasti tietoa alan prosesseista ja sitä tulisi hyödyntää aiempaa enemmän vesiteknologiaan ja kiertotalouteen liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä. Luotettava mittaustieto, tiedon analysointi ja tulkinta ovat edellytys teollisuuden prosessien optimoinnille. Olemassa olevaa dataa ei kuitenkaan välttämättä osata hyödyntää yrityksissä, sillä suurten datamäärien hyödyntäminen vaatii osaamista sekä mm. mallintamis- ja analyysityökaluja. Yritykset kaipaavatkin tietoa uusista sovelluksista ja mahdollisuuksista sekä jakokanavaa, johon koottaisiin alaan liittyvää uutta tietoa. Digitalisaatio avaakin uusia mahdollisuuksia myös elintarviketeollisuusalan kehitykselle.
Vesiteknologiaan ja prosessien optimointiin liittyvien investointien kannattavuus, kustannukset ja takaisinmaksuajat herättivät keskustelua. Jotta investoinnit olisivat kannattavia, yritysten tulisi saada myös tuotannollista ja taloudellista hyötyä investoinneista. Prosessin eri arvojakeiden talteenotto voi tuoda tuloa yritykselle ja voi alentaa esim. jätevesien käsittelykuluja sekä mahdollistaa ostetun prosessiveden kierrätyksen prosesseissa. Suurten yritysten valmiudet ja mahdollisuudet kehittää toimintaansa ovat selvästi paremmat kuin pienillä yrityksillä. Pienemmille yrityksille tulisikin olla tarjolla vaihtoehtoisia, niille mitoitettuja ratkaisuja.
Investointien lisäämiseksi alalla tarvitaan kannustimia. Esimerkiksi julkisilla hankinnoilla voisi olla ohjaavaa vaikutusta. Julkinen sektori hankkii tavaroita vuosittain noin 35 miljoonalla eurolla, mikä on lähes 17 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ympäristönäkökohdat voitaisiin huomioida myös elintarvikkeita koskevissa kilpailutusasiakirjoissa, mikä ohjaisi kuntia vastuullisiin hankintoihin sekä tarjoavia yrityksiä kohti entistä vastuullisempaa toimintaa.
Yhteistyön ja tiedonkulun tärkeyttä korostettiin monessa eri asiayhteydessä. Yritysten ulkopuolisille tukipalveluille sekä monialaiselle osaamiselle on yrityksissä tarvetta. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan ja esimerkiksi alueelliset symbioosit muiden teollisuuden alojen kanssa voisivat edistää elintarvikealan sivuvirtojen hyödyntämistä tulevaisuudessa. Myös suomalainen osaaminen sekä kansainvälinen yhteistyö luovat uusia mahdollisuuksia ja elintarviketeollisuuden vesiteknologiaan liittyvien haasteiden ratkaisumalleista voikin jalostua kokonaan uutta palveluliiketoimintaa.
Tietoisuutta vesiasioiden merkityksellisyydestä elintarviketeollisuudessa tulee lisätä ja nostaa esille esimerkiksi alan etu/kattojärjestöissä sekä viranomaisyhteistyössä. Alalla on tarvetta monialaiselle vesiteknologia- ja kiertotalousosaamiselle, mikä tulee huomioida koulutuksessa.
Työpajan ohjelma ja alustajien esitykset löytyvät alla olevista linkeistä: