Keittiön kemikaaliriskit – tarkkana materiaalivalintojen kanssa

Tiesitkö, että iso osa arkemme haitallisesta kemikaalialtistuksesta liittyy keittiöön ja ruokailuun? Haitalliset kemikaalit voivat joutua ruokaan säilytyksen tai valmistuksen aikana, tai olla ruuassa valmiina esimerkiksi torjunta-ainejääminä vihanneksissa ja hedelmissä. Käytä ruuan valmistuksessa ja säilytyksessä vain materiaaleja, jotka on tarkoitettu elintarvikkeille, vältä kertakäyttöisiä muovipakkauksia ja huolehdi tuoreksien kunnollisesta pesusta. Alla kerromme, minkälaisia kemikaaliriskejä keittiön eri materiaaleihin liittyy, ja vinkkejä niiden välttämiseen.

Muovi

Muovit sisältävät erilaisia lisäaineita, joiden ansiosta muovin ominaisuuksia saadaan muokattua. Esimerkiksi muovinpehmentimien ansiosta materiaalia pystytään muovaamaan. Monilla muovien lisäaineilla on havaittu olevan haitallisia terveysvaikutuksia ja ne voivat esimerkiksi häiritä normaalia hormonitoimintaa. Useimmat lisäaineet eivät ole kemiallisesti sitoutuneita muoviin, joten muovista voi irrota haitallisia kemikaaleja koko tuotteen käyttöiän ajan, vaikka tuote olisi ehjä. Lisäksi muovisista astioista saattaa raapiutua mikromuoveja ruokaan esimerkiksi ruokailuvälineiden hankauksen takia.

Suosi muovin sijaan lasisia, keraamisia, puisia ja metallisia välineitä ja astioita, jotka ovat tarkoitettu ruuanlaittoon. Jos käytät muovisia keittiövälineitä, tarkista että ne ovat elintarvikemuovia. Jos käytät bambusta valmistettuja astioita, älä kuumenna niitä. Monissa bambuastioissa on käytetty melamiiniliimoja, jotka kuumetessaan voivat vapauttaa formaldehydiä ja melamiinia. Samasta syytä melamiinimuoviset astiat eivät sovellu mikroon tai muuhun lämmittämiseen.

Elintarvikkeen pitkää kontaktia muovin kanssa kannattaa karttaa, sillä mitä kauemmin ruoka on kosketuksissa materiaaliin, sitä suuremmalla mahdollisuudella haitallia kemikaaleja voi siirtyä ruokaan. Ruuan säilytystä ja lämmitystä muoviastioissa, myös elintarvikekäyttöön soveltuvissa, kannattaa siis välttää, kun mahdollista. Erityisesti rasvaisiin ja happamiin ruuat voi irrota muovin sisältämiä haitallisia kemikaaleja. Säilytä ruokaa sen sijaan lasisissa, keraamisissa tai metallisissa säilytysastioissa. Vedenkeitinkin olisi hyvä vaihtaa muovisesta turvallisempaan materiaaliin. Muovisen jäätelöpurkin uusiokäyttö lounasrasiana saattaa tuntua hyvältä ympäristöteolta, mutta se kannattaa silti jättää väliin. Kylmäsäilytykseen tarkoitettu purkki ei usein sovellu lämmitykseen.

Älä käytä muovisia astioita tai ruuanlaittovälineitä, joissa on haju- tai ulkonäkömuutoksia tai jotka tuntuvat tahmeilta. Edellä mainitut muutokset voivat viitata kemiallisiin muutoksiin materiaalissa.

Silikoni

Jos käytät silikonituotteita, varmista tuotteen soveltuvuus elintarvikekäyttöön ja vältä kosketusta rasvaiseen tai öljyiseen ruokaan. Silikonista valmistetuista vuoista ja muista keittiövälineistä saattaa erityisesti kuumissa lämpötiloissa vapautua mm. silikonin rakennuspalikoita siloksaaneja, VOC-yhdisteitä ja silikonimateriaalin mahdollisesti lisättyjä kemikaaleja, kuten muovinpehmentimiä.

Teflon-tuotteet sekä muut tarttumattomat pannut ja kattilat

’Teflon’-pannut ja -vuoat on päällystetty rasvaa, vettä ja likaa hylkivällä, fluoria sisältävällä pinnoitteella. Pinnoitteet koostuvat fluoripolymeereistä, joiden lisäksi tuotteet voivat sisältää jäämiä muista PFAS-yhdisteistä, jotka voivat kulkeutua pannuista ja vuoista ruokaan. PFAS-yhdisteet, eli per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet, ovat ympäristössä erittäin pysyviä, minkä takia niitä kutsutaankin ikuisiksi kemikaaleiksi. Yhdisteiden laajan käytön takia ne ovat levinneet myös laajasti ympäristöön. PFAS-yhdisteitä onkin löydetty ympäri maailmaa maaperästä, vesistöistä, ilmasta, juomavedestä, ihmisistä ja muista eliöistä. PFAS-yhdisteet voivat muun muassa aiheuttaa lisääntymis- ja kehityshäiriöitä, toimia hormonihäiritsijöinä, vähentää immuunivastetta sekä aiheuttaa syöpää.  Vältä Teflon-päällysteisten, tarttumattomien pannujen ja vuokien käyttöä erityisesti, jos pinnoite on kulunut, naarmuuntunut tai lohjennut. Suosi teräksisiä ja valurautaisia pannuja ja kattiloita sekä lasisia, metallisia ja keraamisia vuokia.  Jos käytät Teflon-pannua, älä kuumenna sitä liian kuumaksi, jottei fluoripinnoitteesta ala syntyä höyryjä, jotka ovat hengitettyinä myrkyllisiä.

Uusia pannuja hankkiessasi ole tarkkana viherpesun kanssa. Joissain tuotteissa saattaa olla merkintä, että ne eivät sisällä PFOA- tai PFOS-yhdisteitä. Tuote voi silti sisältää muita samankaltaisia PFAS-yhdisteitä. Etsi sen sijaan tuote, jossa sanotaan, että tuote ei sisällä PFAS-yhdisteitä tai fluoria.

Alumiiniset astiat, alumiinifolio ja muut metallituotteet

Ruuanlaittoon tarkoitetut metalliastiat ovat usein hyvä vaihtoehto muoviastioille. Kaikki metallit eivät kuitenkaan sovellu ruuanlaittoon. Tarkista, että metalliastia on tarkoitettu elintarvikekäyttöön. Alumiiniset ja kupariset välineet eivät sovellu happamien ruokien valmistukseen ja säilyttämiseen, sillä happamissa olosuhteissa metalleja voi irrota ruokaan.

Metallisista säilyketölkeistä voi joutua ruokaan haitallisia kemikaaleja. Usein säilyketölkkien sisäpinnalla on pinnoite, joka estää ruuan suoran kontaktin metallipinnan kanssa. Pinnoitteesta voi kuitenkin irrota haitallisia kemikaaleja, kuten bisfenoleita. Olisi hyvä välttää tölkkeihin säilötyn ruuan käyttämistä, mutta jos se ei ole mahdollista, muista nämä kaksi asiaa: Älä säilytä avaamisen jälkeen tai kuumenna ruokaa metallitölkissä.

Juttu on julkastu alunperin Turun Sanomien Maailmanparantajat -blogissa. Aihe blogitekstille on saatu Turun ammattikorkeakoulun LIFE ChemBee-hankkeelta. EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamassa LIFE ChemBee-hankkeessa keskitytään arjen haitallisten kemikaalien aiheuttamiin riskeihin ja niiden vähentämiseen. Hankkeen tavoitteena Suomessa on Helsingin kaupungin sekä muiden Suomen ekotukikuntien ekotukihenkilöiden kemikaaliosaamisen kasvattaminen sekä haitallisten kemikaalien vähentäminen työpaikalla. Projektissa tuotetaan ekotukihenkilöille koulutusta ja materiaaleja liittyen haitallisiin kemikaaleihin ja niiden vähentämiseen työpaikalla. Materiaaleihin sekä Kemikaaliviisas työympäristö -työkaluun voit tutustua osoitteessa turkuamk.fi/kemikaalikoulutus.

 

 

 

Kirjoittajat:

Anna Rouhiainen
energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, Turun ammattikorkeakoulu

Riikka Vainio
Projektisuunnittelija, Turun Ammattikorkeakoulu

 

Lisätietoja aiheesta:

Hannamaria Yliruusi
Projektipäällikkö, lehtori
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
+358 50 598 5599

Riikka Vainio, FT
Projektisuunnittelija
etunimi.sukunimi@turkuamk.fi
+358 50 324 7120