KUN TIETO EI KULJE – kurkistus kuntakyselyn tuloksiin
Kysyimme alkuvuodesta 2022 kuntien ja kaupunkien työmaavesien hallinnan parissa työskenteleviltä vastuunjaosta ja työmaavesien hallinnan käytännön toteutuksesta. Ilahduttavaa on, että 75 % vastaajista kertoi työmaavesien olevan kunnan eri toimintojen työlistalla. Kyselyn perusteella kehitettävää löytyy etenkin viestinnästä. 70 % vastaajista kertoo viestinnän haasteista sekä oman organisaation sisällä, että sidosryhmille kuten rakennusyrityksille.
Alkuvuodesta 2022 toteutetun kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa erilaisista tavoista työmaavesien hallinnan vastuiden jakamisessa kuntien sisällä ja saada laajempi käsitys työmaavesien hallinnan toteutuksen nykytilasta. Lisäksi kokemukset toimivista käytänteistä sekä koetuista haasteista kiinnostavat, sillä yhtenäisiä käytänteitä työmaavesien hallintaan ei vielä ole Suomessa olemassa. Kysely suunnattiin kuntien ja kaupunkien rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun tehtävissä työskenteleville.
Yli puolet vastaajista tuntee työmaavesiin ja niiden hallintaan liittyvän aihepiirin hyvin tai erinomaisesti. Kolmannes tuntee aihepiiriä hieman ja vain yksittäiset vastaajat tuntevat termin heikosti tai ei lainkaan.
Viestinnän sietämätön vaikeus
Alustavat tulokset paljastavat haasteita etenkin viestinnässä, sekä kunnan tai kaupungin sisällä, että sidosryhmille kuten rakennusyrityksille. Näistä raportoi 70 % vastaajista.
Kaavoitusvaiheessa tiedonkulku vielä toimii, mutta rakentamisvaiheessa tilanne muuttuu usein epäselväksi.
Tiedonkulku kunta- ja kaupunkiorganisaatioiden sisällä oli vastausten perusteella joissain tapauksissa heikkoa tai satunnaista, jolloin työmaavesien huomioonottaminen rakennushankkeiden suunnittelun, luvituksen ja kilpailutuksen eri vaiheissa kärsii. Vastaajien kokemusten mukaan kaavoitusvaiheessa tiedonkulku vielä toimii, mutta rakentamisvaiheessa tilanne muuttuu usein epäselväksi. Kysymykset saattavat kiertää luukulta luukulle, eikä esimerkiksi valvonnan vastuut ole selkeitä. Lisäksi työmaavesisuunnitelmia edellytetään useimmiten vain suurilta ja riskialttiiksi arvioiduilta hankkeilta ja näiden arviointi toteutetaan rakennuslupaprosessin osana.
Kyselyn avoimista vastauksista käy ilmi, että viestinnän haasteet liittyvät usein siihen, että aihepiiri ei ole rakennusyrityksille kovin tuttu. Samaan aikaan kuntatoimijoilla ei ole riittävästi resursseja yritysten ohjeistamiseen ja yksityiskohtaiseen neuvontaan. Rakennusyrittäjille tarjottavat oppaat ja ohjeet eivät tarjoa riittävän konkreettisia ja selkeitä ohjeita, joiden perusteella he voisivat tuottaa itsenäisesti työmaavesisuunnitelmia ja työmailla vaadittavia ratkaisuja tai seurantaa. Yhtenäisten käytäntöjen, ohjeiden ja määräysten puuttuminen hankaloittaa tilannetta entisestään.
Vetovastuu usein ympäristönsuojelulla
Työmaavesiin liittyvät tehtävät kuuluvat toimijoiden arkeen ilahduttavan suuressa osassa vastanneista kunnista ja kaupungeista. 75 % vastaajista kertoo, että työmaavesiä otetaan huomioon eri kunnan toimissa. Päävastuu työmaavesien hallinnan kehittämisestä sen sijaan lankeaa ympäristönsuojelulle (50 % vastauksista) ja rakennusvalvonnalle (36 % vastauksista).
Ympäristönsuojelu on yleisimmin se taho, joka pyrkii edistämään työmaavesien hallintaa ja puuttuu yksittäisiin tapauksiin, joissa tarve hallintarakenteiden hyödyntämiseen tai muihin toimiin on suurin. Ympäristönsuojelutahot eivät kuitenkaan tyypillisesti ole yhteydessä suoraan rakennusyrityksien kanssa, jolloin tapaukset tulevat usein ilmi lähinnä valituksista, joissa haitta-aineita sisältäviä vesiä on jo päässyt luontoon.
Suuret kaupungit kyselyssä hyvin edustettuina
Reilu puolet (55 %) kyselyyn vastanneista työskentelee yli 100 000 asukkaan kaupungissa ja noin 15 % yli 50 000 asukkaan kaupungissa. Loput eli noin kolmannes vastaajista edustaa pienempiä kaupunkeja ja kuntia. Isommista kaupungeista saatujen vastausten suuri osuus selittyy todennäköisesti sillä, että työmaavesienhallintaan on tyypillisesti kiinnitetty eniten huomiota suuremmissa kaupungeissa.
Teksti: Heidi Vilminko
Kysely toteutettiin osana Työkaluja työmaavesien laadunhallintaan -hankkeen kehitystyötä. Turun ammattikorkeakoulun ja Helsingin kaupungin yhteistyössä toteuttaman hankkeen tavoitteena on tarjota kuntatoimijoille ja rakennusyrittäjille käytännönläheisiä työkaluja työmaavesien aiheuttaman kuormituksen ehkäisyyn ja hallintaan. Hankkeessa tullaan muun muassa kehittämään työmaavesien toimintamalli, joka tarjoaa kunnille ja kaupungeille konkreettisia tapoja työmaavesien hallinnan juurruttamiseksi kiinteäksi osaksi rakentamisprosessia. Toimintamallin kehitystyön eri vaiheissa kuntatoimijoita osallistetaan erilaisin tavoin, jotta valmis toimintamalli palvelisi mahdollisimman hyvin heidän tarpeitaan.
Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Vesiensuojeluntehostamisohjelma
Lisätietoa hankkeesta: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/tyokaluja-tyomaavesien-laadunhallintaan/